AVIOEHTO
Avioehdon vaikutus avio-oikeuteen
Moni aviopari päätyy laatimaan avioehdon tietämättä tarkalleen, mitä avioehto käytännössä tarkoittaa. Vielä useampi aviopari jättää avioehdon laatimatta tietämättä, mikä merkitys tällä valinnalla heille aikanaan on.
Avioehdon tarpeellisuutta pohtiessa kannattaa pitää mielessä, että ikuista avioliittoa ei ole olemassakaan: jokainen avioliitto päättyy ennemmin tai myöhemmin joko avioeroon tai toisen puolison kuolemaan. Avioehto tai sen puuttuminen vaikuttaa omaisuuden jakoon kummassakin tilanteessa.
Jotta avioehdon merkitys aukenisi täysin, tulee ensin ymmärtää avio-oikeuden käsite: avioehdolla kun vaikutetaan nimenomaan avio-oikeuteen: avio-oikeutta vodaan avioehdolla rajoittaa tai se voidaan poistaa kokonaan.
Suomen avioliittolain mukaan puolisoilla on lähtökohtaisesti avio-oikeus toistensa omaisuuteen. Tämä tarkoittaa, että avioliiton päättyessä puolisoiden yhteenlasketun omaisuuden nettoarvo jaetaan puolisoiden kesken lähtökohtaisesti tasan.
Esimerkki avio-oikeuden merkityksestä osituksessa, kun puolisoilla EI ole avioehtoa:
Puolison A omaisuuden nettoarvo avioeron hetkellä on 500 000 euroa ja puolison B 200 000 euroa. Puolisot omistavat yhteisen asunnon ja käytännössä kaiken muunkin puoliksi, mutta koska A on osakkaana menestyvässä perheyrityksessä, hänen netto-omaisuutensa muodostuu yrityksen osakkeiden vuoksi B:tä suuremmaksi. Puolisoiden yhteenlaskettu omaisuuden säästö on siten 700 000 euroa. Kun 700 000 euroa jaetaan kahdella, saadaan avio-osa, 350 000 euroa. Koska B:n omaisuuden arvo on ”vain” 200 000 euroa, tulee A:n suorittaa avio-oikeuden nojalla B:lle ositukseksi kutsutussa toimituksessa tasinkoa yhteensä 150 000 euron edestä. Tällä tavoin tilit saadaan niin sanotusti tasattua, ja myös B saa avio-oikeuden nojalla hänelle kuuluvan avio-osan.
Jollei avioehtoa ole, avioliiton päättyminen voi siis johtaa tilanteisiin, joissa toinen puoliso joutuu tasingonmaksuvelvolliseksi vaikkapa puhtaasti siitä syystä, että hän on saanut, hankkinut tai perinyt jonkin merkittävän omaisuuserän ennen avioliiton solmimista. Ilman avioehtoa tasajako koskee siis myös ennen avioliiton solmimista hankittua omaisuutta (ellei kyse ole omaisuudesta, joka on saatu sellaisen testamentin tai lahjakirjan perusteella, jossa on erityisesti suljettu pois puolison avio-oikeus).
Mitä suurempi on puolisoiden välinen varallisuusero, sitä suurempi käytännön merkitys avio-oikeudella on: vähemmän omistava puoliso on oikeutettu saamaan varakkaammalta puolisolta osituksessa niin paljon tasinkoa (avioliittolain mukainen varallisuuden tasauserä), jotta kumpikin omistaa osituksen päätteeksi yhtä paljon nettovarallisuutta.
Avioehto on sopimus, jolla puolisot voivat helposti ja joustavasti rajata avio-oikeuden sisältöä haluamallaan tavalla. Avioehdolla voidaan sulkea osittain tai kokonaan pois edellä käsitelty avio-oikeus toisen puolison omaisuuteen. Useissa tilanteissa ei ole tarkoituksenmukaista, että varakkaampi puoliso on velvollinen suorittamaan toiselle puolisolle tasinkoa avioeron yhteydessä. Toisissa tilanteissa taas on järkevää, että ainakin osittainen avio-oikeus säilytetään.
Erilaisia avioehtoja
Avioehto voi olla sisällöltään monenlainen, eikä yhtä ainoaa oikeaa vaihtoehtoa ole: se millainen avioehto on kussakin tapauksessa tarkoituksenmukainen, riippuu kunkin avioparin yksilöllisistä olosuhteista, tarpeista, tahtotilasta ja varallisuussuhteista. Yleisimpiä avioehtotyyppejä ovat:
- Täysin poissulkeva avioehto: Molemmat puolisot sulkevat pois avio-oikeuden puolin ja toisin kaikkeen omaisuuteensa. Tällöin avioliiton päättyessä toimitetaan osituksen sijaan omaisuuden erottelu, eikä varakkaampi puoliso ole velvollinen suorittamaan toiselle puolisolle lainkaan tasinkoa.
- Osittainen avioehto: Avio-oikeus suljetaan pois vain tietyn omaisuuden osalta, kuten ennen avioliittoa hankitun omaisuuden, yritysomaisuuden tai perinnöksi tai lahjaksi saadun omaisuuden osalta. Tällaisia omaisuuseriä ei siten oteta avio-osan suuruutta koskevissa laskelmissa huomioon, eivätä ne vaikuta tasingonmaksuvelvollisuuteen.
- Avioehto avioeron varalta: Avio-oikeus suljetaan pois avioeron tilanteessa, mutta säilytetään joko kokonaan tai osittain, jos avioliitto päättyy toisen puolison kuolemaan. Tällä tavoin voidaan toisinaan saavuttaa kuoleman tapauksessa merkittävä veroetu.
Esimerkki osituksesta, kun puolisot ovat laatineet täysin poissulkevan avioehdon:
Puolison A omaisuuden nettoarvo avioeron hetkellä on 800 000 euroa ja puolison B 200 000 euroa. Puolisot omistavat yhteisen asunnon ja käytännössä kaiken muunkin puoliksi, mutta koska A on perinyt vanhemmiltaan arvokkaan sijoitusasunnon, hänen netto-omaisuutensa muodostuu B:tä suuremmaksi. Puolisoiden yhteenlaskettu omaisuuden säästö on siten 1 000 000 euroa. Kun tämä summa jaetaan kahdella, saadaan avio-osa, 500 000 euroa. Vaikka B:n omaisuuden nettoarvo on 600 000 euroa A:ta pienempi, ei A ole velvollinen suorittamaan avio-oikeuden nojalla B:lle tasinkoa: puolisot olivat solmineet etukäteen avioehdon, jossa avio-oikeus toisen puolison omaisuuteen poissuljettiin täysin. Osituksen sijaan puolisoiden välillä suoritettiin omaisuuden erottelu. Ilman avioehtoa puoliso A olisi velvollinen suorittamaan B:lle tasinkoa 300 000 euroa.
Huom! Kansainvälisessä liitossa on lisäksi tärkeää valita selkeästi avioliiton varallisuussuhteisiin sovellettavaksi Suomen laki, jotta avioliiton päättyessä ei tule epäselvyyksiä siitä, minkä maan lakia vaikkapa osituksen toimittamiseen sovelletaan. Sama koskee tilannetta, jossa suomalainen aviopari on muuttanut vaikuisesti asumaan ulkomaille. Määräys aviovarallisuussuhteisiin sovellettavasta laista voidaan sisällyttää avioehdon kanssa samaan sopimukseen.
Avioehdon muotovaatimukset
Jotta avioehto on pätevä, sen on täytettävä tietyt avioliittolain asettamat muotovaatimukset. Avioehto on:
- Laadittava kirjallisesti
- Molempien puolisoiden allekirjoitettava
- Kahden täysi-ikäisen ja esteettömän todistajan todistettava. Esimerkiksi puolisoiden lähisukulaiset eivät voi toimia todistajina.
- Rekisteröitävä. Avioehto ei tule voimaan vielä allekirjoituksen ja todistamisen jälkeen, vaan avioehtosopimus on rekisteröitävä Digi- ja väestötietovirastossa. Rekisteröinti on tärkeää, koska vasta sen jälkeen avioehto on virallisesti voimassa, ja sitä voidaan soveltaa. Jos avioehtoa ei rekisteröidä, sitä ei voida käyttää omaisuudenjaon perusteena, vaikka se olisi laadittu oikein ja allekirjoitettu asianmukaisesti.
Rustailex tekee avioehtosi laatimisesta helppoa, mutkatonta ja selkeää!
Me Rustailexilla ymmärrämme, että jokainen avioliitto on ainutlaatuinen – siksi räätälöimme avioehtonne juuri sinun ja puolisosi tarpeista ja lähtökohdista käsin. Tarjoamme:
- kokonaisvaltaisen avioehdon laadintapalvelun, jossa sinun ja puolisosi henkilökohtaiset olosuhteet ja tahtotila tulevat kattavasti huomioiduksi
- etäyhteyksin toteutettavan joustavan asioinnin – hoitakaa avioehtonne kuntoon rennosti ja vaivattomasti vaikka illalla kotisohvalta käsin!
- lopuksi selkeät ohjeet avioehdon allekirjoittamiseen, todistamiseen ja Digi- ja väestötietovirastossa rekisteröimiseen. Halutessanne tsekataan vielä lopuksi yhdessä, että kaikki on varmasti kunnossa!
FAQ
Usein kysyttyjä kysymyksiä
Ei, avioehto ei ole pakollinen. Jos avioehtoa ei ole, omaisuus jaetaan avioliiton päättyessä Suomen avioliittolain mukaisesti: varakkaamman puolison tulee avioliittolain mukaan suorittaa vähemmän varakkaalle puolisolle tasinkoa. Tasinko on omaisuuserä, joka nimensä mukaisesti tasaa puolisoiden välisen varallisuuseron avioliiton päättyessä. Avioehdon avulla puolisot voivat poiketa tästä avioliittolain tasajaon periaatteesta haluamallaan tavalla.
Kyllä, avioehdon voi tehdä sekä ennen avioliittoa että milloin tahansa avioliiton aikana. Avioehdon tekemiselle ei siis ole sinänsä aikarajaa, mutta se tulee rekisteröidä Digi- ja väestötietovirastossa ennen avioeron vireillepanoa tai toisen puolison kuolemaa, jotta siihen voidaan vedota tehokkaasti.
Kyllä, avioehdon voi muuttaa tai peruuttaa yhteisellä sopimuksella, kunhan molemmat puolisot ovat asiasta yksimielisiä. Uusi avioehto tai avioehdon peruutus on tehtävä samoja muotovaatimuksia noudattaen kuin alkuperäinen avioehto, ja se on rekisteröitävä Digi- ja väestötietovirastossa.
Avioehdolla voidaan sulkea avio-oikeus pois myös kuolemantapauksessa. Usein avio-oikeus tahdotaan kuitenkin jättää voimaan kuolemantapauksessa, sillä se voi tarjota eloonjääneelle puolisolle merkittävän veroedun: tasinko kun on lähtökohtaisesti verovapaata, kun taas perimästään omaisuudesta eloonjäänyt puoliso joutuu maksamaan perintöveroa.
Ei tarkoita. Ilman avioehtoa avioliiton päättyessä sovelletaan avioliittolain mukaista avio-oikeutta, joka tarkoittaa – ei kaiken puolittamista – vaan pikemminkin omaisuuden säästön, eli netto-omaisuuden tasajakoa. Tämä tarkoittaa, että puolisoiden veloilla vähennetty omaisuuden arvo lasketaan yhteen, ja loppusumma jaetaan tasan puolisoiden kesken. Avio-oikeus ei siis tarkoita, että yksittäiset esineet tai omaisuuserät jaettaisiin puoliksi – jako voidaan tehdä esimerkiksi siten, että toinen puoliso saa pitää kaiken omaisuutensa, mutta korvaa erotuksen toiselle rahana. Lisäksi avio-oikeuden ulkopuolelle jäävät mahdolliset omaisuuserät, jotka on erikseen määrätty avio-oikeudesta vapaaksi testamentissa tai lahjakirjassa.
Jos omaisuuden tasajako ei tunnu oikeudenmukaiselta tai tarkoituksenmukaiselta, avio-oikeus voidaan poissulkea puolin ja toisin joko kokonaan tai osittain avioehdolla.
Kyllä voitte, ette välttämättä tarvitse avioehdon laatimiseen juristia. Kannattaa kuitenkin muistaa, että avioehto voi vaikuttaa merkittävästi varallisuusasemaanne avioliitonne päättyessä, joten avioehdon tarkka ja tarkoituksenmukainen muotoilu on tärkeää. Kun käytätte avioehdon laadinnassa apunanne perhe- ja perintöoikeuteen perehtynyttä juristia, tulette samalla varmistaneiksi, että avioehtonne täyttää lain tiukat muotomääräykset, on sisällöltään tarkoituksenmukainen ja ottaa huomioon juuri teidän yksilöllisen tilanteenne ja tahtonne.