PERINNÖNJAKO
Perinnönjako lopettaa kuolinpesän ja toteuttaa perillisten oikeuden perintöön
Perinnönjako tarkoittaa kuolinpesän jakoa, jossa toteutetaan perillisten oikeus perintöön. Perinnönjako voidaan tehdä, kun kuolinpesä on selvitetty, perunkirjoitus on tehty ja vainajan velat on maksettu.
Kenenkään ei tarvitse olla vastoin tahtoaan kuolinpesässä osakkaana: jokaisella kuolinpesän osakkaalla on oikeus vaatia perinnönjakoa sen jälkeen, kun kuolinpesä on selvitetty ja perunkirjoitus toimitettu.
Verottaja verottaa perintöosat perukirjan perusteella, eikä jää odottelemaan perinnönjakoa. Perintövero tulee maksettavaksi perunkirjoituksen jälkeen riippumatta siitä, milloin ja miten kuolinpesä päätetään jakaa.
Kuolinpesän osakkaat voivat sopia keskenään, kuinka perinnönjako toteutetaan. Pesän osakkaita ovat:
- perilliset
- mahdolliset yleistestamentinsaajat ja
- perittävän puoliso silloin, kun ositusta ei ole vielä toimitettu ja puolisolla on avio-oikeus perittävän omaisuuteen. Puoliso voi olla toki osakkaana kuolinpesässä myös perillisaseman (lapseton aviopari) tai yleistestamentin saajan aseman perusteella (on yleistä, että puolisot ovat laatineet toistansa hyväksi keskinäisen testamentin).
Perinnönjako tapahtuu käytännössä siten, että laaditaan perinnönjakokirja, jonka kaikki osakkaat allekirjoittavat (poikkeuksena pesänjakajan suorittama toimitusjako, josta lisää tuonnempana). Perinnönjakokirjalla perinnönsaajat voivat hakea perinnönjaossa saamansa omaisuuden rekisteröintiä ja/tai siirtoa omiin nimiinsä, kuten kiinteistön lainhuutoa tai asunnon rekisteröimistä osakeluetteloon.
Perinnönjaon edellytys on, että kuolinpesän velat on järjestelty tai maksettu, kuolinpesän osakkaat selvitetty ja kuolinpesän omaisuus luetteloitu ja arvostettu: toisin sanottuna pesän tulee olla jakokelpoinen. Perinnönjakoa helpottaakin huomattavasti, jos sitä edeltävä perukirja on laadittu huolellisesti ja asiantuntevasti.
Huom! Jos joku kuolinpesän osakkaista on alaikäinen, hänelle tulee mahdollisesti hakea perinnönjakoa varten Digi- ja väestötietovirastosta edunvalvojan sijainen. Tämä voi olla tarpeen esimerkiksi sen vuoksi, että alaikäinen ja hänen huoltajansa ovat saman kuolinpesän osakkaita, mikä aiheuttaa huoltajalle esteellisyyden edustaa lastaan perinnönjaossa. Jos kuolinpesän osakkaina on alaikäisiä tai edunvalvonnassa olevia, on perinnönjaolle haettava myös Digi- ja väestötietoviraston hyväksyntä.
Ketkä ovat perillisiä?
Jos perittävä ei ole osoittanut testamentilla toisin, perilliset määräytyvät perintökaaren mukaan:
- Vainajan perivät ensisijaisesti hänen lapsensa eli rintaperilliset. Jos joku lapsista on kuollut, hänen sijaansa tulevat hänen mahdolliset lapsensa eli perittävän lapsenlapset.
- Jos perittävällä ei ollut lapsia, mutta hän oli kuollessaan naimisissa, hänet perii ensisijaisesti aviopuoliso. Eloonjääneen puolisonkin kuoltua ensiksi kuolleen puolison jäljellä olevan omaisuuden perii hänen toissijaiset perillisensä, eli vanhemmat, sisarukset tai näiden jälkeläiset.
- Jos perittävällä ei ole lapsia tai aviopuolisoa, ovat perimysjärjestyksessä seuraavina perittävän vanhemmat. Jos jompikumpi vanhemmista on kuollut, tulee kuolleen vanhemman sijaan perittävän sisarukset ja puolisisarukset kyseisen vanhemman puolelta. Kuolleen sisaruksen sijaan tulevat tämän mahdolliset jälkeläiset.
- Jos vanhempia tai sisaruksia ei ole elossa, siirtyy perintö isovanhemmille, tai jos he eivät ole enää elossa, perittävän tädeille, sedille ja enoille.
Lakisääteinen periminen katkeaa tähän. Serkut tai tätä kaukaisemmat sukulaiset eivät siis voi periä ilman testamenttimääräyksiä.
Huomaathan myös, ettei avopuoliso koskaan peri ilman testamenttia!
Jos olet perillisasemassa tai yleistestamentinsaaja, sinut on tullut kutsua perittävän kuoleman jälkeen ennen perinnönjakoa pidettävään perunkirjoitustilaisuuteen.
Perinnönjaon toimitustavat: Sopimusjako ja toimitusjako
Täysi-ikäiset ja täysivaltaiset kuolinpesän osakkaat voivat sopia keskenään perinnönjaon toimittamisesta: he voivat yhdessä sovussa päättää, miten kuolinpesä jaetaan, ja kuka saa kuolinpesästä mitäkin omaisuutta. Tällöin kyse on sopimusjaosta, jolle raamit asettaa käytännössä vain verotus (jos joku perillisistä saa perintöä selkeästi enemmän kuin hänelle lain tai testamentin mukaan kuuluva perintöosan suuruus on, voi verottaja puuttua tähän). Sopimusjako on helpoin ja edullisin tapa jakaa kuolinpesä.
Sopimusjaossa laaditaan perinnönjakokirja, jonka jokainen kuolinpesän osakas allekirjoittaa joko itse tai valtuuttamansa henkilön edustamana. Perinnönjakokirjan allekirjoittaa lisäksi kaksi esteetöntä todistajaa.
Jos perinnönjaosta ei päästä sopimukseen, voi kuka tahansa perillinen hakea käräjäoikeudelta pesänjakajaa. Pesänjakajalla on toimivalta jakaa kuolinpesä perillisten ja/tai testamentinsaajien kesken. Tällöin on kyse niin sanotusta toimitusjaosta. Pesänjakajana toimii yleensä asianajaja tai muu juristi. Pesänjakaja voi myös vahvistaa sopimusjaon, jos osakkaat pääsevät sopimukseen perinnönjaosta. Pesänjako on tyypillisesti hintava prosessi, joten osakkaiden kannattaa pyrkiä keskenään sovintoon ja sopimusjakoon tarvittaessa juristin avustuksella.
Ositus ja perinnönjako
Jos perittävä oli kuollessaan avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa, eikä avio-oikeutta ollut suljettu pois avioehdolla, tulee ennen perinnönjakoa hoidettavaksi ositus. Osituksen tarkoituksena on määritellä, mikä omaisuus kuuluu kuolinpesään, ja minkä omaisuuden saa eloonjäänyt puoliso avio-oikeuden nojalla.
Ositus toimitetaan käytännössä siten, että ensiksi kuolleen puolison ja eloonjääneen puolison netto-omaisuuksien arvot lasketaan yhteen ja jaetaan kahdella. Jos kuolinpesä omistaa enemmän avio-oikeuden alaista omaisuutta kuin eloonjäänyt puoliso, tulee kuolinpesän suorittaa eloonjääneelle puolisolle tasinkoa siten, että lopulta kuolinpesän ja eloonjääneen puolison omaisuuden arvo on yhtä suuri. Vasta tämän jälkeen kuolinpesään jäljelle jäävä omaisuus kuuluu perillisille ja testamentinsaajille, ja se voidaan jakaa perinnönjaossa.
Jos eloonjäänyt puoliso on kuollutta puolisoa varakkaampi, hän voi vedota niin sanottuun lesken tasinkoprivilegiin ja olla luovuttamatta tasinkoa kuolinpesälle. Tasinkoprivilegiin on hyvä vedota jo perunkirjoituksessa.
Voit lukea osituksesta lisää täältä!
Kuolinpesän ositus tehdään perunkirjoituksen jälkeen ja aina ennen perinnönjakoa. Kuolinpesän osituksen tekeminen hoidetaan usein perinnönjaon yhteydessä samalla asiakirjalla, jolloin kyseessä on ositus- ja perinnönjakosopimus. Kuolinpesän osituksen osapuolina ovat kuolinpesä ja eloonjäänyt puoliso. Lähtökohta on, että eloonjäänyt puoliso ja muut kuolinpesän osakkaat sopivat keskenään osituksen toteuttamisesta ja siitä, mitä omaisuutta leskelle luovutetaan tasinkona.
Juristin apu perinnönjaossa
Vaikka kuolinpesän osakkaat olisivatkin yksimielisiä perinnönjaon toteuttamistavasta, on juristin apu perinnönjaon toimittamisessa silti usein paikallaan:
- Perintöoikeuteen erikoistunut juristi tuntee osapuolten lainmukaiset oikeudet ja velvollisuudet ja osaa ohjata osapuolia lainmukaisen ja tarkoituksenmukaisen lopputuloksen saavuttamiseksi.
- Kuolinpesän ulkopuolisena puolueettomana asiantuntijana juristi voi myös ennaltaehkäistä ja lievittää osakkaiden kiistoja ja erimielisyyksiä ennen kuin ne ehtivät kärjistyä kenties peruuttamattomasti.
- Juristin avulla varmistetaan myös, että perinnönjakokirja täyttää lain asettamat vaatimukset, ja että se on tarpeeksi selkeä, jotta sen avulla saadaan muun muassa rekisteröityä omaisuus sen uusille omistajille.
Rustailex: kumppanisi jouhevaan perinnönjakoon!
Meillä on kokemusta lukuisista eri kuolinpesistä ja osakkaiden kanssa yhteistyössä toimimisesta. Tarjoamme:
- Asiantuntevan, kustannustehokkaan ja joustavan palvelun sähköisiä viestimiä hyödyntäen (sähköposti, puhelin, whatsapp…)
- Ihmisläheisen ja hienotunteisen palvelun: kuolinpesän osakkaina tulette prosessissa kuulluksi ja ymmärretyksi
- Vastaukset kaikkiin perinnönjakoa koskeviin kysymyksiinne. Tahdomme varmistaa, että jokainen osakas varmasti ymmärtää perinnönjakosopimuksen sisällön ja saa vaikuttaa jaon lopputulokseen omalta osaltaan.
- Sitovan hinta-arvion ennakkoon: ei loppulaskua koskevia epämiellyttäviä yllätyksiä!
Tarkan ohjeistuksen ja tuen lopputoimenpiteisiin ja omaisuuden rekisteröintiin, kunnes kaikki on varmasti selvää.
Jolleivät kuolinpesän osakkaat pääse sopuun perinnönjaon toimittamistavasta, voimme toimia puolueettomana sovittelijana ja asiantuntijana ratkaisun hakemisessa sekä esittää eri ratkaisuvaihtoehtoja perinnönjaon toimittamiseksi. Tarvittaessa voimme avustaa myös pesänjakajan hakemisessa.
Jos annatte sekä perukirjan että perinnönjakosopimuksen laadinnan meidän huoleksemme, saatte kokonaisuuden järkevään pakettihintaan!
FAQ
Usein kysyttyjä kysymyksiä
Jos olet kuolinpesän osakas niin kyllä voit: jokaisella pesän osakkaalla on halutessaan oikeus vaatia pesänjakoa. Jolleivät muut osakkaat suostu kuolinpesän jakamiseen vapaaehtoisesti, voit hakea käräjäoikeudelta pesänjakajan määräystä. Pesänjakajalla on viime kädessä valtuudet jakaa kuolinpesä eli toimittaa perinnönjako. Pesänjakajasta aiheutuu kuitenkin kustannuksia, joten kannattaa pyrkiä sovinnolliseen perinnönjakoon osakkaiden kesken, tarvittaessa juristin avustuksella.
Ei voi. Perinnönjaosta tulisi aina laatia kirjallinen perinnönjakokirja, jonka kaikki osakkaat ja lisäksi kaksi esteetöntä todistajaa allekirjoittavat.
Laissa ei ole asetettu mitään tarkkaa aikaa perinnönjaolle, ja kuolinpesä voidaan myös jättää toistaiseksi jakamatta. Jos perinnönjakoa ei tehdä, kuolinpesä yksinkertaisesti pysyy jakamattomana, ja sen omaisuus kuuluu yhteisesti kaikille pesän osakkaille. Kuolinpesän yhteishallinto voi aiheuttaa kuitenkin osakkaiden välisiä kiistoja ja käytännön hankaluuksia. Kuolinpesään kuuluvan kiinteistön tai muun omaisuuden hallintaan voi liittyä korkeitakin kustannuksia ja ajan saatossa arvon alentumista. Jos joku kuolinpesän osakas kuolee, syntyy tilanne, jossa kuolinpesä on kuolinpesän osakkaana. Tämä voi mutkistaa perinnönjakoa kummassakin kuolinpesässä. Siten onkin suositeltavaa hoitaa perinnönjako pois alta mieluummin ennemmin kuin myöhemmin. Myös perintöverot lankeavat perillisten maksettavaksi perunkirjoituksen jälkeen, vaikka kuolinpesä jätettäisiinkin jakamatta.
Kyllä, perinnöstä voi halutessaan luopua, mutta tämän tulee tapahtua kirjallisesti, ehdoitta ja tarpeeksi ajoissa ennen kuin luopuja on ottanut perinnön vastaan. Perinnöstä luopujan tilalle osakkaiksi kuolinpesään tulevat perinnöstä luopujan omat perilliset, siten kuin perinnöstä luopuja ei olisi enää elossa. Luopumiseen ei saa sisältyä mitään ehtoja eikä luopumisen yhteydessä saa vaikuttaa siihen, kenelle perintöosuus menee. Jos perillinen luopuu perinnöstään valitsemansa henkilön hyväksi, perillisen maksettavaksi tulee perintövero ja perinnön saajalle lahjavero.