Kaamea kapulakieli – mitä se on?
Koukeroista ja vaikeaselkoista kieltä kuulee kutsuttavan usein kapulakieleksi. Sana on vakiintunut tarkoittamaan erityisesti vaikeaselkoista virkakieltä.
Kapulakielelle on tyypillistä, että asian ydin hukkuu koukeroisiin sanakäänteisiin, monimutkaisiin virkkeisiin ja hämäriin ilmauksiin. Tekstistä on työlästä päätellä, kuka on vastuussa, mitä päätettiin, tai tehtiin. Lukijan huomio suuntautuu kapulakielessä epätarkoituksenmukaisesti tekstin muotoon, ei sen sisältöön.
Kapulakieli onkin tehoton ja haitallinen viestinnän muoto, sillä se vaikeuttaa tekstin ymmärtämistä. Kieli toimii viestin ja sen vastaanottajan välillä kuin sumuverhona, jonka läpi asian todellista laitaa on vaikea tulkita. Lukija ei välttämättä ymmärrä, miten teksti olettaa tai pyytää hänen toimivan.
Pahimmassa tapauksessa tekstin ydinsanoma, kuten tieto siitä, onko päätöksen vastaanottajalle myönnetty hänen hakemansa tuki tai etuus, saattaa jäädä lukijalta päätöksen tekstiasun vuoksi kokonaan pimentoon.
”Elinkeinonharjoittajien on hyvä huomioida, että ennen lain voimaantuloa sen, joka lain voimaan tullessa on harjoittanut kaupallisessa tarkoituksessa ampuma-aselain 14 §:n 1 momentin 1 tai 2 kohdassa tarkoitettua asealan elinkeinoa aseen osilla, jotka eivät olleet säännösten mukaan aiemmin voimassa olleen lain soveltamisalaan kuuluvia, on hankittava toiminnan harjoittamiseen oikeuttava asealan elinkeinolupa vuoden kuluessa tämän lain voimaantulosta.” (Poliisihallituksen tiedote ampuma-aselain muutoksista ja sen vaikutuksista elinkeinolupiin).
Jos itse olisin asealan elinkeinonharjoittaja, ei minulle selviäisi kyseisestä tekstistä kovinkaan selkeästi ja vaivatta, tuleeko minun hakea jatkossa toiminnalleni elinkeinolupa vai ei.
Kapulakieli nähdään myös tavanomaisen vallankäytön ja suoranaisen harhauttamisen välineenä. Sille on tyypillistä häivyttää kirjoittajansa persoonallisuus ja moniselitteisin ilmauksin luoda ja ylläpitää vaikutelmaa (toisinaan harhakuvaa) tämän asiantuntevuudesta. Kapulakieli välttelee konkreettisuutta ja viljelee normaalille kielenkäytölle vieraita sanoja ja rakenteita, kuten svetisismejä ja anglismeja (ruotsista tai englannista peräisin olevia sanoja tai lauserakenteita).
Mistä kapulakieli on peräisin?
Nimitys kapulakieli juontaa juurensa tiettävästi 1800-luvulle. Tuolloin sillä tarkoitettiin yleensä (huonoa) ruotsin kieltä, mutta lisäksi mitä tahansa muuta outoa kieltä, jota oli vaikeaa ymmärtää.
”Ja puheesta ei tiedä, mitä se oikein oli, sillä siitä ei tahdo saada ruotsalainen selwää ja suomalainen ei ensinkään, se kun ruotsia on olevinaan; kyllä se waan on luullakseni kapulakieltä.” (Satakunta, 1878).
Mistä nimitys kapulakieli tulee, on hämärän peitossa. Jo 1870-luvulla kapulakieli esiintyy teksteissä ilman selityksiä. Se voi toisaalta viitata sanontaan ”heittää kapuloita rattaisiin”, eli jonkin toiminnan häiritsemiseen tai estämiseen – eli juuri siihen, mitä kapulakieli tekstin sanomalle tekee. Samoin nimityksen on uumoiltu viittaavan suun tukkivaan suukapulaan; onhan kapula suussa vaikeaa yrittää mongertaa selkeää ja ymmärrettävää puhetta.
”Kaikki he kaklattivat tuota vanhaa kapulakieltä, ruotsia. (Kianto: Nuori runoilijamaisteri, 1931).”
Sittemmin sanan merkitys on liukunut huonosti ymmärretystä ruotsin kielestä vaikeaselkoisen virkakielen merkitykseen.
Kapulakieli = juristien kieli?
Kapulakielen käsite kytkeytyy vahvasti myös oikeuslaitokseen ja juridiikkaan. Kapulakielestä puhuttaessa yksi yleisimmin esiin nostettuja ammattikuntia onkin, yllätys yllätys, juristit.
Juristien ammattikieli mielletään perinteisesti vaikeasti ymmärrettäväksi virkakieleksi. Osasyynä tähän on oikeuskielen historiallinen painolasti ja ruotsin kielen vahva vaikutus. Suomalainen lakikieli on saanut vahvasti vaikutteita ruotsista jo sen vuoksi, että lait, asetukset, kuulutukset ja muu virkakieli on menneinä vuosisatoina suomennettu ruotsista. Monet suomen kielen kannalta vieraat ja ymmärtämistä vaikeuttavat rakenteet ja ilmaukset juontavat juurensa nimenomaan länsinaapuristamme.
”Nykyään on paljon puhuttu lakimiesten käyttämästä kapulakielestä, jota muut eivät ymmärrä. Osaltaan siihen ovat syypäitä nämä ruotsinkieliset lakimiehet, jotka ovat Suomen lakikieltä ”kehittäneet”. (Apu, 1971).
Koukeroinen virkakieli ikään kuin hyväksytään vielä nykyäänkin osaksi juristien omaa ammatti- ja asiantuntijakieltä. Ongelmana on, että tämä vaikeaselkoinen asiantuntijakieli, juridiikan kieli, valuu myös asiakkaille ja muille ”maallikoille” suunnattuihin teksteihin: tiedotteisiin, päätöksiin, lausumapyyntöihin, ohjeisiin ja lomakkeisiin. Tämä on usein tekstin laatijan taholta täysin tiedostamatonta.
Juridiikan välityksellä kapulakieli levittää lonkeronsa eri viranomaisten viestinnän sekä virastojen päätösten, ohjeiden ja lomakkeiden kautta kaikkialle hallintoon ja eri yhteiskunnan osa-alueille.
Tulevat juristit sukeltavat kapulakielen synkkiin syövereihin varhain opintojensa aikana – tai jopa jo niihin valmentautuessaan. Muistan itse 18-vuotiaana päntänneeni osan oikeustieteen pääsykoemateriaalin artikkeleista sanasta sanaan ulkoa, sillä ne olivat niin kaamean käsittämättömällä kapulakielellä kirjoitettuja, etten ymmärtänyt niiden sisällöstä yhtään mitään.
Oikeustointa, jota muuten olisi pidettävä pätevänä, älköön saatettako voimaan, jos se on tehty sellaisissa olosuhteissa, että niistä tietoisen olisi kunnian vastaista ja arvotonta vedota oikeustoimeen, ja sen, johon oikeustoimi on kohdistettu, täytyy olettaa niistä tietäneen (oikeustoimilaki 33 §).
Muutamaa vuotta myöhemmin olin solahtanut itsekin sisälle (tai ainakin siedättänyt itseni sujuvasti) puisevan ammattikielen maailmaan, ja koukeroinen kapulakieli kymmenen rivin mittaisine lauseineen alkoi tuntua jo varsin kotoisalta. Nyt tuosta tekstien ymmärrettävyyttä haittaavasta häiriköstä pitäisi sitten hankkiutua mahdollisimman pitkälle eroon.
Tekstit ammatti-identiteetin ilmaisijoina
Erilaisten viestintätyylien ja -pyrkimysten taustalla vaikuttaa usein ammatti-identiteetti. Virkateksteissä taustalla on tyypillisesti tarkoitus viestiä organisaation institutionaalista asemaa, legitimiteettiä (vallan oikeutusta) ja asiantuntemusta. Juristien ja vaikkapa julkishallinnon työntekijöiden identiteetti kytkeytyy heidän edustamaansa instituutioon, jossa juristin tai virkailijan asiantuntevuus syntyy siitä erityistiedosta, joka hänellä on.
Perinteisesti on ajateltu, että täyttääkseen tehtävänsä tulee virkakoneiston, tai vaikkapa tuomioistuinlaitoksen, luoda itsestään mahdollisimman virallinen asiantuntijakuva. Tämän asiantuntijakuvan ja erityistiedon korostaminen johtaa kuitenkin usein vaikeaselkoiseen virkakieleen. Se on siten asiakasystävällisyyden ja asiakaslähtöisen viestinnän vastakohta.
Kapulakielestä on muodostunut ikään kuin väline alleviivaamaan ”asiantuntijaviranomaisen” ja ”hallintoalamaisen” välistä tiedollista ja statuksellista kuilua.
Usein erilaiset päätös- ja tiedotetekstit käsittelevät vastaanottajan elämän kannalta hyvinkin merkityksellisiä asioita, kuten toimeentuloa. Tällöin on ongelmallista, jos tekstien käsitteistö ja näkökulma ovat peräisin hallinnon ja/tai juridiikan maailmasta ja vieraita niille henkilöille, joiden elämään niillä vaikutetaan. Selkeän ja ymmärrettävän kielen merkitys korostuu nykyisin, kun monia tukia ja etuuksia haetaan, veroilmoitukset annetaan ja muutoinkin asiointi viranomaisten kanssa hoidetaan itsenäisesti verkossa virastossa asioimisen sijaan.
Toisessa päässä ammatti-identiteettiä vaikuttaakin pyrkimys hyvään asiakaspalveluun sekä selkeään, ymmärrettävään ja asiakaslähtöiseen viestintään. Nykyisin ajatellaan yleisesti, että julkishallinnon on palveltava kansalaisia ja tehtävä toimintansa näille ymmärrettäväksi.
Tämä on osa myös vallankäytön läpinäkyvyyttä. Lukijalähtöisyyden vaatimukseen vastaaminen, eli sanoman siirtyminen tekstin laatijalta sen vastaanottajalle selkeässä ja helposti ymmärrettävässä muodossa, tulisi olla viestinnän ensisijainen tavoite – myös demokratian ja kansalaisten yhdenvertaisen kohtelun turvaamisen näkökulmasta.
Kapulakielen tyypillisiä piirteitä
Substantiivitauti
Substantiivitauti on yksi kapulakielen helmasynneistä. Substantiivitaudissa kaikki lauseen tärkeä tieto, joka yleensä ilmenee verbistä, on siirretty substantiiviin. Verbeiksi on sen sijaan valittu merkitykseltään niukkoja sanoja, jotka eivät kuvaa toiminnan laatua – esimerkiksi toteutetaan tekeminen sen sijaan että tehdään.
Tyypillisiä verbejä substantiivitaudissa on muun muassa suorittaa, toteuttaa, osoittaa, aiheuttaa, tapahtua tai tehdä. Usein lauseet ovat passiivissa: ”tekeminen toteutetaan tämän ja tämän toimesta tai taholta”. Tällöin tekstissä kalskahtaa tekijän tai niin sanotun vastuuhenkilön ”piilottelu”, kirjoittajan persoonallisuuden hävittäminen ja yleinen konkreettisuuden välttely.
Päätös tehdään kunnanvaltuuston toimesta → asiasta päättää kunnanvaltuusto.
Nuorten väkivaltarikollisuudessa on tapahtunut merkittävää kasvamista → Nuorten väkivaltarikollisuus on kasvanut merkittävästi.
Toteuttaa tarkastus → tarkastaa
Tapahtua kasvamista → kasvaa
Asettaa rajoituksia → rajoittaa
Tuoda esiin → esittää
Tehdä päätös → päättää
Pitkät määriteketjut
Pitkät määriteketjut erottavat usein toisistaan lauseen pääasian esittävät sanat ja tuovat väliin sivuasioita. Näin ne hidastavat lauseen pääajatuksen ymmärtämistä. Määriteketjussa osien suhde voi hämärtyä, eivätkä erilliset asiat erotu riittävästi toisistaan.
Yleiskielessä sanalla on yleensä vain yksi määrite, tavallisesti adjektiivi, esimerkiksi monipuolinen palvelukokonaisuus. Määriteketju muodostuu, kun jonkin sanan edelle sijoitetaan monta sitä määrittävää sanaa.
Ei näin: Päämääränä on saada aikaan monipuolinen ja vaihtoehtoisia toimintamuotoja tarjoava sekä kuitenkin paikalliset olosuhteet huomioon ottava mutta yleisiä sosiaalipalveluja painottava palvelukokonaisuus.
Vaan mieluummin vaikkapa näin: Päämääränä on saada aikaan monipuolinen palvelukokonaisuus, jossa otetaan huomioon paikalliset olot ja väestön sosiaalipalvelujen tarve. Palveluista pitäisi kuitenkin asettaa etusijalle yleiset sosiaaliset palvelut.
Määriteketjut olisi monesti helppo pilkkoa omiksi lauseikseen, jolloin luettavuus paranisi heti. Määriteketjun voi korvata usein esimerkiksi joka– tai jos-lauseen avulla.
Ei näin: Muutostyön suorittava osakkeenomistaja vastaa yhtiölle ja toiselle osakkeenomistajalle ilmoituksen käsittelystä aiheutuvista tarpeellisista ja kohtuullisista kustannuksista (luonnos asunto-osakeyhtiölaiksi, 2 luku 3 §).
Sanalla kustannuksista on esimerkissä kymmenen määritettä. Kymmenen sanan ketju erottaa verbin vastaa ja sen objektin kustannuksista kauas toisistaan.
Selkeämmin näin: Muutostyön suorittava osakkeenomistaja vastaa tarpeellisista ja kohtuullisista kustannuksista, joita ilmoituksen käsittelystä aiheutuu yhtiölle ja toiselle osakkeenomistajalle.
Ylipitkät virkkeet ja epäselvät lauseet
Joskus täsmällisyys ja vaikkapa lakipykälien monitulkintaisuuden minimoiminen edellyttää pitkähköjä lauseita. Sen sijaan polveilevat, ylipitkät virkkeet ja monimutkaiset lauserakenteet ovat harvoin tarpeen.
Pitkissä lauseissa pääasiaa voi olla vaikea havaita. Lukijan tulkinta voi vaikeutua, koska toisiinsa liittyvät sanat ovat tällöin usein liian kaukana toisistaan. Pitkässä virkkeessä onkin usein monta asiaa, jotka voi esittää tehokkaammin jakamalla ne erillisiin virkkeisiin.
Ei näin: Jos joku, joka katsoo joutuneensa 6 §:n vastaisen menettelyn kohteeksi, esittää tässä laissa tarkoitettua asiaa tuomioistuimessa tai toimivaltaisessa viranomaisessa käsiteltäessä selvitystä, jonka perusteella voidaan olettaa, että mainitussa pykälässä säädettyä kieltoa on rikottu, vastaajan on osoitettava, että kieltoa ei ole rikottu (yhdenvertaisuuslaki [21/2004] 17 §). = Ylipitkä, polveileva virke, jota on haastava ymmärtää.
Vaan selkeämmin näin: Vireillepanijan on syrjintää tai vastatoimia koskevaa asiaa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa käsiteltäessä esitettävä selvitystä seikoista, joihin vaatimus perustuu. Jos asiaa käsiteltäessä esitettyjen selvitysten perusteella voidaan olettaa syrjinnän tai vastatoimien kieltoa rikotun, vastapuolen on kumotakseen oletuksen osoitettava, että kieltoa ei ole rikottu (yhdenvertaisuuslaki [1325/2014] 28 §). = Sama asia on pilkottu kahteen erilliseen virkkeeseen, mikä välittömästi selkeyttää pykälän sisältöä ja lisää sen ymmärrettävyyttä.
Pitkät virkkeet kannattaa pyrkiä pilkkomaan kahdeksi tai useammaksi. Monimutkaiset rakenteet yksinkertaistuvat monesti tämän myötä kuin itsestään. Ehdotonta virkkeen pituusrajaa ei kuitenkaan ole – myös pitkä virke voi olla rakenteeltaan selkeä ja helposti hahmotettava.
Haitallisen tiivis ilmaisu
Myös liika tiivistäminen voi haitata tekstin ymmärrettävyyttä. Esimerkiksi lauseenvastikkeet tiivistävät tekstiä, mutteivät tee siitä läheskään aina sujuvampaa tai helpommin ymmärrettävää. Monesti virkkeen jakaminen pää- ja sivulauseeseen on lauseenvastiketta selkeämpi vaihtoehto.
Ei näin: Havaitessaan tekstin vaikuttavan raskaslukuiselta kirjoittaja saattaa asiaa tutkittuaan huomata käyttäneensä tekstissä liian paljon lauseevastikkeita tehden tekstistä tarpeettoman raskasta luettavaa.
Vaan selkeämmin näin: Jos teksti vaikuttaa raskaslukuiselta, kirjoittaja saattaa asiaa tutkittuaan huomata, että hän on käyttänyt tekstissä liian paljon lauseenvastikkeita. Tämä tekee tekstistä tarpeettoman raskasta luettavaa.
Lyhenteet
Myös vakiintuneiden lyhenteiden viljely tekee tekstistä helposti raskasta ja rumaa, mutta pahinta on, jos lyhenteet eivät aukene tekstin lukijalle lainkaan. Jos lyhenteitä on käytettävä, tulisi lukijalle myös avata, mitä ne tarkoittavat.
Jargon ja kankeat ilmaisut
Jargon (ranskaksi ”mongerrus”, ”höpinä”) tarkoittaa erilaisten ryhmien sisällä käytettyä erityiskieltä, kuten ammattikuntien ammattikieltä tai erilaisten ryhmien niin sanottua sisäpiirin kieltä.
Jargon kukkii myös juridiikan maailmassa ja juristien kielenkäytössä. Juridiikan erityiskieli ei tunnetusti aukene helpolla ammattikunnan ulkopuolisille henkilöille.
Vaikeasti aukeavat lainopilliset termit tulisi pyrkiä mahdollisuuksien mukaan korvaamaan helpommin hahmotettavilla vastineilla, tai ainakin avaamaan niiden merkityssisältö lukijalle. Anglismeille ja svetisismeille olisi hyvä löytää suomenkielinen vastine. Tekstityypistä riippuen myös käytännönläheiset esimerkit ja vertaukset voivat auttaa lukijaa hahmottamaan juridiikan ilmiöitä ja käsitteitä.
Juridiikan ammattikieli kannattaa unohtaa myös kotisivuilta! Mitä enemmän sivustolta löytyy tavallisten käyttäjien käyttämiä sanoja, sitä paremmat mahdollisuudet sillä on sijoittua hakutuloksissa. Jargonin välttäminen paitsi parantaa sivuston käyttäjäkokemusta, myös todennäköisesti kohentaa sen hakukonenäkyvyyttä.
Vältettäviä sanoja ja ilmauksia
Kieli elää ja muuttaa muotoaan jatkuvasti. Uusia sanoja otetaan käyttöön ja vanhoja hautautuu unholaan. Virkakielestä löytyy kuitenkin paljon ”muotisanoja”, jotka tekevät väärissä yhteyksissä tekstistä kömpelöä, lässähtänyttä, tai tarpeettoman hankalaa.
Tällaisia sanoja ovat muun muassa sektori, aste, startata, reunaehto, painopiste, avainasema, kartoittaa, osalta, puitteissa, suuruusluokka, voimakkaasti, johtuen, taholla, tekijä, toimesta ja taso. Suurin osa edellä mainituista on sinänsä ihan kelpo sanoja – niitä on vaan alettu viljellä liian usein ja omituisissa yhteyksissä.
Niin ikään muoti-ilmiönä on ollut tehdä pitkistä sanoista vieläkin pidempiä lisäämällä niiden perään merkityksetön liite, kuten tapahtuma, aktiviteetti, malli, aste tai toiminta.
Seuraavassa on lista kapulakielelle tyypillisistä sanoista ja ilmaisuista, joiden käyttämiseen tulisi suhtautua varauksellisesti, tai vähintään välttää niiden liiallista viljelyä. Toisinaan myös näille sanoille löytyy aikansa ja paikkansa, mutta useimmiten näitä käytetään tarpeettomasti, ja saman asian voisi muotoilla yksinkertaisemmin ja sujuvammin.
Vältä näitä sanoja ja ilmauksia:
Johdosta, johtuen – usein parempi ilmaisu on vuoksi, takia, tähden.
Juurikaan – yleensä juuri riittää.
Kartoittaa = muotisana. Korvattavissa esimerkiksi selvittää, tutkia, pohtia tai suunnitella.
Kohdalla – sanan perustehtävä on paikan ilmaiseminen, mutta sitä käytetään myös turhaan muunlaisissa yhteyksissä, joissa sen merkitys jää tyhjäksi:
EI: Muutokset asetuksen soveltamisessa yksittäisten EU-valtioiden kohdalla tapahtuvat tuomioistuinratkaisujen jälkeen.
VAAN: Muutokset asetuksen soveltamisessa yksittäisissä EU-valtioissa tapahtuvat tuomioistuinratkaisujen jälkeen.
Koskea – usein turha.
EI: Kuitenkin vain joka viides päättäjä uskoo, että kansalaisilla on riittävät valmiudet osallistua poliittisia päätöksiä koskevaan keskusteluun.
VAAN: Kuitenkin vain joka viides päättäjä uskoo, että kansalaisilla on riittävät valmiudet osallistua keskusteluun poliittisista päätöksistä.
Kyseessä – usein turha. Kyseessä on jo hallituskauden kolmas kriisi → Kriisi on hallituskauden kolmas.
Käynnistää, käynnistyä – voi käyttää toisinaan, mutta vaihtoehtojakin on. Esimerkiksi: virasto aloittaa sisäisen selvityksen.
(Jostakin) käsin – useimmiten tarpeeton. Hän koordinoi projektia Kemistä käsin → Hän koordinoi projektia Kemistä.
Liittyen – yleensä turha ja virheellinen. Lausuntopyyntö liittyen lain muutostarpeita käsittelevään muistioon → Lausuntopyyntö lain muutostarpeita käsittelevästä muistiosta.
Luokkaa – usein tarpeeton. Viiden prosentin luokkaa → noin viisi prosenttia.
Lähtökohtaisesti – muotisana, jota on hyvä pyrkiä välttämään. Korvattavissa esimerkiksi sanoilla periaatteessa, yleensä, teoriassa, pohjimmiltaan…
Mikäli – tyyliltään paisutteleva, usein jos on parempi.
Osalta – yleensä turha ja kapulakielinen. Metsähallitus on vahvistanut kalastuskiintiöt myös Utsjoen osalta → Metsähallitus on vahvistanut kalastuskiintiöt myös Utsjoelle.
Omata – joku tai jokin omaa jotakin. Sanalla on hyvin kirjallinen ja usein kankea sävy, ja se on suositeltavaa korvata jollain muulla ilmaisukeinolla. Hän omaa vaikuttavan puhetaidon → hänellä on vaikuttava puhetaito.
Puitteissa – yleensä paremmin toisin. Määräajan puitteissa → määräajassa.
Pääsääntöisesti – yleensä riittää yleensä, useimmiten, suurimmaksi osaksi.
Seurauksena – paremmin vuoksi, takia, ansiosta.
Sisällä – esimerkiksi vuoden sisällä → paremmin vuoden kuluessa, aikana.
Suorittaa – käytetään usein turhaan toisen verbin yhteydessä, jolloin jälkimmäisestä verbistä on johdettu substantiivi.
Suorittaa tarkastus → tarkastaa.
Suorittaa äänestys → äänestää.
Tapahtuma – sanaa on ryhdytty viljelemään teonnimen jäljessä enimmäkseen turhaan, ja pitkistä sanoista tulee vieläkin pidempiä: kehitystapahtuma, oppimistapahtuma, varhaiskasvatustapahtuma…
Tekijä – käytetään korvaamaan usein sanaa ”seikka”, tai pelkkänä ylimääräisenä ilmaisun mutkana: ”Nämä tekijät auttavat meitä perimään saatavanne onnistuneesti.”
Tiimoilta – yleensä tarpeeton. Asian tiimoilta käyty väittely → väittely asiasta.
Toimenpide – useimmiten riittää toimi, toimenpiteet kuuluvat lähinnä sairaalakieleen.
(Jonkun) toimesta – vältettävä, voi yleensä ilmaista toisin. Parempi kertoa suoraan, kuka tekee mitäkin. Rakenne vaatii seurakseen passiivimuotoisen verbin, minkä vuoksi se häivyttää tekijän – usein turhaan. Lopputuloksena on tarpeettoman monimutkainen rakenne.
Ero myönnettiin luottamushenkilölle kaupunginhallituksen edustajan toimesta → Kaupunginhallituksen edustaja myönsi luottamushenkilölle eron.
Tällä hetkellä – on useimmiten liian hetkellinen ilmaus. Mieluummin: tätä nykyä, nykyään, nyt.
Verrattuna – usein kapulakieltä. Työttömyys väheni viime kauteen verrattuna → Työttömyys väheni viime kaudesta.
Voimakas – ”ryöstöviljelyssä voimansa menettänyt” adjektiivi. Käytetään usein sellaisissa yhteyksissä, joihin voisi sijoittaa mieluummin vaikkapa sanan suuri, tuntuva, selvä, nopea, ripeä, vilkas, jyrkkä, ankara, paha.
Kapulakieli = myrkkyä myynnille
Tekstilajista riippumatta tekstin kirjoittajalla on yleensä pohjimmiltaan yksi ja sama tavoite: viestin perillemeno sen vastaanottajassa. Jotta näin tapahtuisi, tekstin on oltava tehokas.
Teksti onkin mitä voimakkain vaikuttamisen väline. Sen avulla voi paitsi välittää viestin vastaanottajalle, myös vaikuttaa, rakentaa brändiä, myydä ja hurmata. Toisaalta teksti voi myös hämmentää, puuduttaa, jarruttaa myyntiä ja syödä uskottavuutta.
Asiakirjoissa raskas kapulakieli uuvuttaa ja hämmentää, mutta jos sitä livahtaa tämän lisäksi vaikkapa kotisivuille tai muualle markkinointiviestintään, karkottaa se sivustolla vierailijan ja potentiaaliset asiakkaat alta aikayksikön. Myyvä teksti kun on selkeää ja ytimekästä, kapulakieli sen suoranainen vastakohta.
Mitä saavutettavampi tekstin sisältö on, sitä laajempi on sen tavoittamien kohderyhmien ja vastaanottajien kirjo. Kapulakielen hylkääminen on siten kaikkien, myös kirjoittajan, etu.
Kuinka taltuttaa kapulakieli?
Nykyaikaisen kielenhuollon tavoite on kommunikatiivinen. Tämä tarkoittaa sitä, että tekstin sanoman tulisi siirtyä mahdollisimman selkeänä lähettäjältä vastaanottajalle, jolloin vastaanottajan on helpompi käsittää sen sisältämä viesti.
2020-luvulla virkakoneiston viestintä, oikeuslaitoksen tuomiot, tai muukaan ”asiantuntemuksen osoitus” ei saisikaan enää nojata kapulakielisten ilmausten varaan. Sen sijaan ammatti-identiteetin kannalta voitaisiin ajatella seuraavasti: asiantuntijan osaamista mitataan ennen kaikkea sillä, kuinka hyvin hän onnistuu ilmaisemaan erityisasiantuntemuksensa ja erikoistietonsa kansalaisten ymmärtämin käsittein heidän ymmärtämällään kielellä.
Kirjoittajan pitäisi toisin sanoen pystyä asettumaan lukijan asemaan ja kirjoittamaan tekstinsä sieltä käsin.
Selkeän, asiakaslähtöisen viestinnän ei tarvitse tarkoittaa samaa kuin puhekielinen tai tuttavallinen asiakkaalle ”jutustelu” (tähänkin on törmännyt muun muassa Kelan somekampanjoissa ja Postin viestinnässä). Kieli voi olla samaan aikaan asiallista ja kirjakielistä, mutta kuitenkin ymmärrettävää, ystävällissävyistä ja vastaanottajaa kunnioittavaa.
Ensimmäinen askel ongelman ratkaisuun on sen tiedostaminen ja kapulakielen tunnistaminen. Tämän jälkeen on löydettävä tehokkaat keinot kapulakielisyyksien taltuttamiseen ja niiden tekstistä pois karsimiseen. Apua ja tukea tähän voi hakea kielenhuoltajilta ja muilta alan asiantuntijoilta.
Avainasemassa on ennen kaikkea asennemuutos, ei yksittäisten sanojen tai rakenteiden muuttaminen.
Muutos virkakielen kirjoittajan ”virallista” ammatti-identiteettiä ja asiantuntemusta korostavasta kielenkäytöstä kohti kansantajuisempaa, palvelevampaa ja asiakaslähtöisempää viestintää on jo alkanut. Prosessi on kuitenkin jatkuva ja työnsarkaa riittää. Esimerkiksi Kelassa on selkeytetty tekstejä ja kieltä vuodesta 2011 lähtien.
Myös Valtiokonttori päätyi joitakin vuosia sitten uudistamaan päätöstekstejään laajassa kielenhuoltoprojektissa. Ennen kielenhuoltoprojektia asiakas ei pahimmillaan ymmärtänyt hänelle myönteistä päätöstä, vaan tulkitsi sen sisältöä niin, että häneltä on evätty jotain. Kielenhuoltoprojektin vaikutus näkyi välittömästi: esimerkiksi valituksia Valtiokonttorin päätöksistä tehtiin uudistusta seuranneen alkuvuoden aikana kolmannes vähemmän kuin edellisvuoden vastaavana ajanjaksona.
Monet kirjoittajat kaipaavat entistä enemmän koulutusta ja palautetta tekstinsä selkeydestä ja ymmärrettävyydestä. Jos organisaatio tarjoaa tähän apua ja tukea, maksaa panostus itsensä takaisin monin tavoin muun muassa:
- vähentämällä asiakkaiden tyytymättömyyttä, riitaa ja muutoksenhakua
- vähentämällä asiakkaiden tiedusteluyhteydenottoja
- luomalla tehokkuutta
- säästämällä kaikkien aikaa
- ehkäisemällä toimipisteeseen tai puhelinlinjoille kertyviä jonoja
- auttamalla rakentamaan entistä myönteisempää ja asiakaslähtöisempää brändiä.
Myös juridiikkaan kytkeytyvän kirjoitetun ja suullisen viestinnän soisi rakentuvan yhä vankemmin selkeyden ja ymmärrettävyyden varaan.
Jokainen juristi voikin omalta osaltaan vaikuttaa kapulakielen tulevaisuuteen. Hän voi viestinnällään ja kielenkäytöllään vaalia jargonia ja ylläpitää kankeiden, vaikeaselkoisten tekstien perinteitä. Vaihtoehtoisesti juristi voi toimia myönteisen uudistumisen hengessä antaakseen kielen välityksellä ammattikunnastamme entistä helpommin lähestyttävämmän, asiakaslähtöisemmän ja nykyaikaisemman vaikutelman.
Toisin kuin valtaosa markkinoiden kielenhuoltajista, Rustailex on erikoistunut oikeuskieleen ja ymmärtää sen luonteen, merkityksen ja erityispiirteet. Juridiikan ammattilaisina osaamme tunnistaa, mitkä tekstin piirteet ja termit ovat juridiikan näkökulmasta oleellisia, mitkä puolestaan tarpeetonta jargonia ja oikeuskielen perinteistä johtuvaa turhaa taakkaa.
Autamme asiakkaitamme monin tavoin:
- karsimme kapulakielisyyksiä kirjoittaja- ja tekstikohtaisesti yksittäisten tekstien kielenhuollossa
- opastamme kokonaisia organisaatioita kapulakielen taltuttamisessa ja asiakaslähtöisen viestinnän kohentamisessa
- tarjoamme avun ja asiantuntemuksen asiakirjapohjien ja -mallien kielenhuoltoon.
Kaikki toimeksiannot hoidamme kustannustehokkaasti etäyhteyksiä hyödyntäen. Ota yhteyttä, niin jutellaan lisää!
Lähteitä:
Taru Kolehmainen: Kielenhuollon juurilla – suomen kielen ohjailun historiaa.
https://www.kookas.fi/tiede/kielitiede/miten-valttaa-kapulakielta
https://www.kielikello.fi/-/suosiako-vai-kaihtaa-muotisanoja-
https://www.kielikello.fi/-/kapulakielta-ja-lampaanlatinaa
https://www.kielikello.fi/-/-kapulakieli-ja-tekstin-tehokkuus
https://www.kookas.fi/tiede/kielitiede/onko-teksti-ymmarrettavaa
https://www.kotus.fi/ohjeet/saadoskielen_ohjeita/maariteketjut
