Miksi vanhan blogisisällön optimointi kannattaa?
Lyhyesti ja ytimekkäästi: Jo olemassa olevan blogisisällön päivittämisellä ja blogin hakukoneoptimoinnilla pyritään turvaamaan ja parantamaan blogin sisällön näkyvyyttä Googlen hakutuloksissa.
Vaikka blogia hakukoneoptimoidaan ja sen sisältöä päivitetään verkkonäkyvyyden kasvattamisen toivossa, tehdään sitä ennen kaikkea blogin lukijoita ajatellen. Nämä kaksi fokusta kulkevatkin käsi kädessä: parasta hakukoneoptimointia on kaikessa yksinkertaisuudessaan lukijaystävällisen sisällön luominen sekä miellyttävän käyttäjäkokemuksen tarjoaminen sivuston vierailijoille.
Blogiartikkelin päivittäminen ajan tasalle parantaa sen sijoitusta Googlen hakutuloksissa, lisää sivustolla vierailijoiden määrää ja kasvattaa mahdollisuutta uusiin sivuston ulkopuolisiin linkkeihin. Tällä tavoin se boostaa ajan kanssa yrityksen koko sivuston verkkonäkyvyyttä.
Tässä artikkelissa käydään läpi kahdeksan keinoa jo olemassa olevan blogisisällön päivitykseen ja hakukoneoptimointiin. Postauksesta selviää, kuinka vanhan yritysblogin sisällön voi herättää jälkikäteisellä optimoinnilla täysin uudenlaiseen kukoistukseen!
Rustailisinko uutta vai panostaisinko vanhaan?
Jos yrityksen blogista löytyy jo valmiiksi mielenkiintoista teemaa käsittelevä artikkeli, ei kannata antaa sen vajota unholaan. Näkyvyyden nostatuksessa ja blogin hakukoneoptimoinnissa ei nimittäin suinkaan aina tarvitse luottaa vain uusien postausten voimaan.
Jo olemassa olevan blogisisällön päivitys voi olla yhtälailla kannattavaa – ja joskus jopa järkevämpää – hakukonenäkyvyyden ja sivuston kävijämäärien nostamiseksi. Toisinaan jo pienet, mutta samalla oleelliset parannukset voivat herättää artikkelin eloon aivan uudenlaisella tavalla!
Vanhojen artikkeleiden päivittämisen hyötynä verrattuna täysin uusien postausten julkaisuun on muun muassa se, että artikkelin mahdollisesti jo ansaitsemia, ulkopuolisilta sivustoilta sen pariin johtavia linkkejä ei menetetä.
Postauksen aiemmin saama huomio hyödyttää sitä siis jatkossakin. Lisäksi sen uusi, entistä optimoidumpi sisältö houkuttelee ajan kanssa myös uusia hyperlinkkejä.
Koko blogiarkistoa ei välttämättä tarvitse ryhtyä päivittämään. Kannattaa keskittyä optimoimaan ne ajattomat, ikivihreät artikkelit, joista blogin lukijoille on eniten hyötyä – nyt ja tulevaisuudessa.
Kahdeksan askelta jo olemassa olevan blogisisällön optimointiin
1. Uusien avainsanojen määrittäminen
On hyvinkin mahdollista, että aikoinaan blogiartikkelin kirjoitushetkellä avainsanan määritykseen ei kiinnitetty sen kummemmin huomiota. Tämän vuoksi artikkeli ei välttämättä nouse esiin lainkaan niissä Googlen hakutuloksissa, joilla sen nimenomaisesti tahdottaisiin löytyvän.
Toinen yleinen skenaario on se, että aikanaan optimaalisesti valitun avainsanan ”vaikeusaste” ja hakuvolyymi ovat muuttuneet ajan mittaa. Enää ei välttämättä haeta tietoa samoilla termeillä kuin viisi vuotta sitten. Myös avainsanan kilpailutilanne on voinut muuttua vuosien takaisesta, ja tietyllä avainsanalla on entistä vaikeampaa sijoittua hakutulosten kärkeen.
Itse kävin taannoin matkablogini jokaisen artikkelin läpi määrittäen niille uudet avainsanat. Tällä kertaa jokainen avainsanavalinta perustui avainsana-analyysiin – ei pelkkään mututuntumaan siitä, millä hakusanoilla artikkeli mahdollisesti saisi eniten huomiota (olematta samalla kuitenkaan liian kilpailtu).
Toimenpide nosti välittömästi useiden postausteni näkyvyden täysin uudelle tasolle; monien avainsanojen tapauksessa jopa aivan Googlen hakutulosten kärkipaikoille.
Blogiartikkelin päivityksen yhteydessä kannattaa siis tarkistaa heti alkajaisiksi sille aikoinaan määritelty avainsana. Onko se edelleen hakuvolyymiltaan ja kilpailutilanteen kannalta optimaalisin valinta, vai pitäisikö se määrittää uusiksi? Jos avainsana on jäänyt aiemmin kokonaan puuttumaan, nyt on korkea aika tilanteen korjaamiselle!
2. On-page optimointi
Blogin hakukoneoptimoinnin yhteydessä kannattaa käydä läpi ja tarvittaessa päivittää jokaisen postauksen osalta seuraavat osa-alueet:
Metaotsikko ja metakuvaus
Metaotsikko (engl. title tag) näkyy blogiartikkelin klikattavana otsikkona Googlen hakutulossivulla. Se on mahdollisesti artikkelin tärkein yksittäinen elementti verkkosivuliikenteen näkökulmasta – onhan se ensimmäinen seikka, joka kiinnittää hakutulosten selaajan huomion.
Jokaiselle blogiartikkelille kannattaakin miettiä oma ”myyvä” metaotsikkonsa, joka houkuttelee Googlen käyttäjän klikkaamaan artikkelin pariin.
Metakuvaus näkyy Googlen hakutuloksissa heti metaotsikon alla. Se on tiivis, noin 50–160 merkin esittelyteksti, joka antaa metaotsikkoa enemmän tietoa Googlen käyttäjälle siitä, mistä artikkelissa on tarkalleen ottaen kyse.
Kuten metaotsikon tapauksessa, sivuston jokaiselle blogiartikkelille tulisi laatia oma osuva, houkutteleva ja uniikki metakuvauksensa.
Blogin hakukoneoptimoinnin näkökulmasta on ideaalia, jos artikkelille määritellyn avainsanan saa ujutettua sekä metaotsikkoon että metakuvaukseen.
Metaotsikon ja -kuvauksen tehtävä on ennen kaikkea houkutella mahdollisimman tehokkaasti Googlen käyttäjää klikkaamaan juuri kyseisen artikkelin pariin. Samalla niiden tulisi kuvastaa osuvasti myös itse artikkelin sisältöä, jottei postauksen pariin klikannut lukija poistu oitis pettyneenä sivulta.
Helpoiten metaotsikon ja metakuvauksen määritys blogiartikkeleille onnistuu helppokäyttöisen Yoast SEO -lisäosan avulla.
Artikkelin pääotsikko
Monille tulee yllätyksenä, ettei Googlen hakutuloksissa näkyvän otsikon (metaotsikko) tarvitse olla sama kuin varsinaisen blogiartikkelin otsikko. Itsellänikin meni aikaa havahtua siihen, että nämä kaksi otsikkoa voidaan laatia tarpeen mukaan toisistaan poikkeaviksi.
Tarkista artikkelin otsikko ja tsekkaa, sisältääkö se artikkelin (mahdollisesti uudelleen määritellyn) avainsanan.
Artikkelin väliotsikot
Väliotsikot rytmittävät blogiartikkelin sisältöä ja jäsentävät artikkelin loogisiin kokonaisuuksiin. Lisäksi ne antavat Googlelle signaalin siitä, että artikkelin sisältö on laadukasta.
Havaintoni mukaan monien yritysten blogiartikkeleista puuttuu kokonaan tekstiä jäsentävät väliotsikot. Ei kannattaisi: väliotsikoiden puuttuminen nimittäin hankaloittaa huomattavasti kokonaisuuden hahmottamista ja tekee lukukokemuksesta helposti raskaan. Tämä saa artikkelin lukijan monesti luovuttamaan ja testaamaan onneaan seuraavan hakutuloksen parissa.
Lisäksi moni lukija skrollaa postauksen läpi ensin väliotsikoiden avulla saadakseen artikkelin sisällöstä kokonaiskuvan, ennen kuin ylipäätään päättää, onko koko artikkelin lukeminen hänen aikansa arvoista.
Käy läpi ja lisää vanhoihin blogiartikkeleihin tarpeen mukaan osuvat väliotsikot. Tarvittava väliotsikoiden määrä riippuu muun muassa artikkelin aihepiiristä ja tekstin pituudesta. Väliotsikoihin kannattaa yrittää ujuttaa blogiartikkelille valittu avainsana.
3. Artikkelin sisällön ja lähteiden päivittäminen
Sen jälkeen, kun avainsana on tarkistettu ja sivun otsikot sekä metakuvaus päivitetty tarpeen vaatiessa kuntoon, on aika käydä artikkelin varsinaisen tekstisisällön kimppuun.
Joskus muutokset itse artikkelin sisällössä ovat tarpeen, toisinaan taas ei. Vanhentunut tieto tulisi poistaa joko kokonaan, tai vähintään päivittää se tuoreemmalla informaatiolla. Artikkeliin voi lisätä myös kokonaan uutta, ajantasaista tietoa.
Mahdollisten viittausten relevanttius ja ulkopuolisille sivustoille johtavien linkkien eheys tulisi tarkistaa. Poista rikkoutuneet linkit, jotka eivät johda mihinkään ja korvaa ne mahdollisuuksien mukaan uusilla, ajantasaisilla versioilla.
4. Sisäisen linkityksen läpikäynti ja päivittäminen
Sisäisellä linkityksellä tarkoitetaan linkittämistä, joka johtaa tietyn sivuston sisällä sivulta toiselle. Se on siis vastakohta aiemmin mainitulle ulkoiselle linkitykselle, jossa linkit sivulle tulevat toisilta, ulkopuolisilta sivustoilta.
Sisäiseen linkitykseen voi vaikuttaa itse huomattavati, ulkopuoliseen linkitykseen ei niinkään. Blogisisällön päivityksessä artikkelien sisäiseen linkitykseen kannattaakin panostaa.
Tehokas sisäinen linkitys houkuttelee lukijaa viettämään yrityksen sivuilla mahdollisimman paljon aikaa ja klikkaamaan itsensä myös muun sivustolla julkaistun kiinnostavan sisällön pariin. Hakukoneet tulkitsevat tällöin sivuston sisällön kiinnostavaksi ja korottavat pikkuhiljaa sen hakukonenäkyvyyttä.
Sisäisten linkkien jälkikäteisellä lisäämisellä ja täydentämisellä artikkeleihin voi olla valtava vaikutus siihen, kuinka pitkään kävijät viihtyvät verkkosivuilla. Kävin läpi taannoin matkablogini vanhoja postauksia linkittäen samaan aihepiiriin kuuluvia artikkeleita entistä tehokkaammin toisiinsa.
Tämä sisäinen linkitystyö todellakin kannatti: tällä hetkellä välitön poistumisprosentti matkablogini sivuilta on 0,74. Tämä tarkoittaa sitä, että peräti 99,26 prosenttia sivustoni vierailijoista klikkaa ennen sivuilta poistumistaan myös muun tuottamani sisällön pariin! Ennen sisäisen linkityksen kohentamista välitön poistumisprosentti oli useita kymmeniä prosentteja.
5. Kuvien lisäys ja optimointi
Kuvien käyttö voi lisätä lukijoiden artikkelin parissa viettämää aikaa. Niiden avulla voi tauottaa tekstiä ja jakaa sitä erillisiksi kokonaisuuksiksi.
Kuvat voivat täten tehdä artikkelista helpommin ymmärrettävän ja auttaa lukijaa hahmottamaan tekstin sisältöä. Lisäksi oikein optimoidut kuvat lisäävät sivuston SEO-näkyvyyttä.
Kaiken kaikkiaan kuvien lisäys on siis mainio tapa tuoda eloa vanhaan blogipostaukseen!
Ennen kuvien julkaisua on syytä ottaa huomioon tekijänoikeusnäkökulma ja tsekata, että kuvien käyttöoikeudet on kunnossa. Blogin kuvituksessa voi myös hyödyntää netin kuvapankkeja. Ilmaisistakin kuvapankeista, kuten Unsplashista tai Pixabaysta, voi löytää erittäin laadukkaita blogin kuvitukseen sopivia kuvia.
Kuvat kannattaa uudelleennimetä jo ennen niiden blogialustalle lataamista. Nimellä on väliä: Kuvatiedoston nimen tulisi kertoa kuvan sisältö. Parhaimmassa tapauksessa kuvan nimi sisältää myös artikkelin avainsanan: Google ei nimittäin käy läpi ainoastaan sivuston tekstisisältöjä, vaan se etsii lisäksi avainsanoja tiedostojen nimistä!
Älä käytä kuvan nimeämisessä ääkkösiä tai välilyöntejä, ja erota sanat toisistaan väliviivalla.
Kuvien laadun ja nimeämisen lisäksi kolmas tärkeä seikka on niiden koko. Suurikokoiset kuvat hidastavat sivuston latausnopeutta, mikä vaikuttaa suoraan sivuston sijoitukseen Googlen hakutuloksissa. Kuvat tulisikin pyrkiä pitämään mahdollisimman pieninä, kuitenkin niin että niiden laatu säilyy tarpeeksi terävänä ja laadukkaana.
Jos käytössä on Adobe Photoshop tai jokin muu kuvankäsittelyohjelma, sitä voi käyttää kuvien pakkaamiseen ja jpg-muotoon tallentamiseen. Itse pakkaan kuvat helppokäyttöisellä tinypng.com –sivustolla ja pienennän ne imageresizer.com -sivuston tarjoamalla työkalulla.
6. Lukukokemuksen parantaminen
Lue aikoinaan kirjoitettu artikkelin tekstisisältö vähintään kerran ajatuksella läpi ja korjaa sen mahdolliset kielioppi- ja kirjoitusvirheet.
Vaikka tekstisisältö olisi kuinka kiinnostavaa ja relevanttia, kömpelö kieliasu ja toistuvat kirjoitusvirheet nakertavat kirjoittajan auktoriteettia ja syövät tekstin vaikuttavuutta.
Tällöin lukija yleensä poistuu sivuilta löytääkseen helpommin luettavan ja vakuuttavamman tekstisisällön pariin. Tämä taas lähettää hakukoneille viestin siitä, että artikkelin sisältö on sen lukijoiden mielestä hyödytöntä.
Kieliopiltaan moitteettoman tekstisisällön lisäksi lukukokemukseen vaikuttavat positiivisesti muun muassa:
- väliotsikot
- maltillisen kokoiset virkkeet
- lyhyehköt kappaleet ja johdonmukaiset kappalejaot
- yksinkertaiset lauserakenteet
- kuvien käyttö
- erilaiset listaukset
7. Päivitä postauksen päivämäärä
Kun blogiartikkeliin on tehty päivityksiä, kannattaa se julkaista uudella päivämäärällä. Jo tämä auttaa postauksen henkiin herättämisessä: sivustolla vierailijoita kun kiinnostaa aina tuore sisältö!
Jos taas lukija näkee heti artikkelin päivämäärästä, että se on julkaistu useita vuosia sitten, voi suhtautuminen sen sisältöön olla jo lähtökohtaisesti epäluuloista – huolimatta siitä, että artikkelin tiedot saattaisivatkin olla edelleen ihan ajankohtaisia ja paikkansapitäviä.
8. Pyydä Googlea uudelleenindeksoimaan artikkeli
Valmista tuli: vanha blogiartikkeli on herätetty eloon houkuttelevampana ja optimoidumpana kuin koskaan! Lopuksi pitäisi vielä varmistaa, että päivitetty postaus saa ansaitsemansa huomion mahdollisimman nopeasti.
Tämän vuoksi postaus kannattaa uudelleenjulkaisunsa jälkeen lähettää Googlen hakemistoon. Tämä tapahtuu Googlen tarjoaman ilmaisen palvelun, Googlen Search Consolen, kautta, jossa artikkelin URL-osoite syötetään URL-tarkastus-välilehden takaa löytyvään kenttään.
Google Search Console on muutenkin arvokas työkalu sivuston hakukoneoptimoinnin näkökulmasta. Palvelun avulla sivuston omistaja / ylläpitäjä voi seurata ja ylläpitää sivustonsa näkyvyyttä Googlen hakutuloksissa monin eri tavoin. Google Search Console kannattaakin ehdottomasti lisätä yrityksen digimarkkinoinnin työkalupakkiin, jollei sitä vielä sieltä löydy!
Tiesithän, että autan asiakkaitani sekä uuden sisällön tuotannossa että jo olemassa olevan sisällön optimoinnissa? Lue lisää täältä!
Paluuviite: Kielivinkit juristille - vältä nämä kirjoittajan seitsemän yleistä syntiä!